Betonointi

Betonointi

Betoni pyritään sijoittamaan muottiin siten, että se pysyy tasalaatuisena, täyttää muotin tasaisena ja halutun paksuisena kerroksena ja että se liittyy saumattomasti muotissa jo ennestään olevaan tuoreeseen betonimassaan. Betonin tiivistämisen tarkoituksena on saada betoni täyttämään muotit ja ympäröimään raudoitus täydellisesti, poistaa massasta ylimääräinen ilma ja saada runkoaineen osaset hakeutumaan lähemmäksi toisiaan.

Massa tiivistetään yleensä sauvatäryttimellä. Tiivistämiseen vaikuttavat massan notkeus, valettava rakenne, raudoitus, betonille asetetut vaatimukset esimerkiksi vesitiiveys. Betonimassa on riittävästi tiivistynyt, kun ilmakuplien nousu pintaan on lakannut ja massan pinta tärytyssauvan läheisyydessä tasoittuu ja alkaa kostua. Itsetiivistyvää betonia ei tiivistetä.

Pystyrakenteiden valu ja tiivistys

  • Betonin pudotuskorkeus ei saa ylittää metriä, joten nostovalussa on käytettävä valusukkaa ja pumppuvalussa vietävä putken suu muotin sisälle.
  • Betoni ei saa iskeytyä vinosti raudoitukseen eikä muottipintaan erottumisriskin takia, vaan se valetaan kohtisuorasti muotin pohjaa ja valettua betonia vasten.
  • Betoni valetaan muottiin tasaisina 30–50 cm:n kerroksina. Kukin kerros valetaan ja tiivistetään keskeytyksettä muotin koko pituudelta.
  • Tärytys ulotetaan noin 150 mm edellisen kerrokseen.
  • Edellinen valukerros ei saa sitoutua ennen seuraavaa kerrosta.
  • Betoni tiivistetään sauvatäryttimillä järjestelmällisesti sauvapistojen välin ollessa korkeintaan 400 mm ja tärytysajan keston 15–20 s.
  • Muotin ja raudoituksen tärytystä tulee välttää, jotta ilmahuokoset eivät keräänny niiden pintoihin.
  • Pystyrakenteiden yläosien tiivistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin kertyvän ilman hitaamman ja vaikeamman poistumisen takia. 
  • Ne on uudelleentiivistettävä hyvissä ajoin kuin betoni on vielä plastisessa tilassa.
  • Jälkitärytyksellä edistetään lisäksi erottuneen veden poistumista ja varhaishalkeamien sulkeutumista.
  • Suunniteltua valunopeutta ei saa ylittää.

Vaakarakenteiden valu ja tiivistys

  • Laatta valetaan yleensä kaistoittain.
  • Massa tasoitetaan oikeaan korkoonsa yleensä oikolaudalla.
  • Massa suunnataan edellisen kaistan rintausta vastaan.
  • Täryttimen koko valitaan aina kohteen mittojen mukaan: täryttimen on mahduttava yläpinnan raudoituksen läpi laatan joka kohdassa.
  • Normaalivahvuisissa laatoissa täryttimen suurin koko on 60 mm.
  • Tärytys tehdään 1,5–2 metrin etäisyydellä ottorintauksesta.
  • Tärytintä ei käytetä massan siirtämiseen.
  • Sauvan asento on normaalisti pystysuora, ohuissa laatoissa (<250 mm) kallistuskulma voi olla enintään 45°. Sauva vaakasuorassa asennossa ei tiivistä, vaan aiheuttaa erottumista.
  • Tärytysajan on oltava riittävä, mutta ei liian pitkä: sopiva aika 250 mm:n laatalle on 10 s.
  • Betonoitaessa useampana kerroksena sauvan annetaan upota omalla painollaan tiivistettävän kerroksen läpi alempaan kerrokseen vähintään 200 mm.
  • Tiivistys suoritetaan järjestelmällisesti 400...600 mm:n ruuduissa.
  • Palkeilla vahvennetussa laatassa palkkiosat valetaan ensin ja ennen laattaosaa tulee pitää 0,5–1 tunnin valutauko, sillä betonimassan painuminen voi aiheuttaa vaakasuoran halkeaman laatan ja palkin rajakohtaan.
Betonointi piirros Seinärakenteen ja pilarin betonin tiivistys
Betonointi
Betonointi
Betonointi jälkihoito
Betonointi piirros Vaakarakenteen betonin systemaattinen tiivistys

Betonipinnan hierto

Laatan pinta voidaan hiertää kun betoni on alkanut sitoutua ja kovettumisen alkuvaiheessa pinnalle noussut vesi alkaa imeytyä takaisin betoniin. Hierto tiivistää betonin pintaosan, vähentää betonin huokoisuutta ja samalla parantaa pinnan lujuutta ja kulutuksenkestävyyttä. Hiertokertoja voi olla useita riippuen siitä, minkälaisia pintoja halutaan saada aikaan. Hierrettäessä betonin pinta käsitellään yleensä hiertokoneella. Pienet tai ahtaat kohteet voidaan hiertää käsin puu- tai teräshiertona. Koneellisessa hierrossa hiertotyö jakaantuu teräslevyllä tehtävään tasaushiertoon ja tämän jälkeen hiertokoneeseen asennettavien siivekkeiden avulla tehtävään viimeistelyhiertoon. Hierron yhteydessä pintaan voidaan levittää sirotetta.

Jälkihoito

Jälkihoidon tarkoituksena on varmistaa betonin lujuudenkehitys ja estää betonin pinnan liian nopea kuivuminen.
Jälkihoitoon kuuluvat

  • Valetun rakenteen suojaaminen sadetta, tuulta, auringonpaistetta, virtaavaa vettä ja kylmää vastaan
  • Veden haihtumisen estäminen ja rakenteen kastelu
  • Oikeasta kovettumislämpötilasta huolehtiminen.

Lattiassa jälkihoidolla on ratkaiseva merkitys lopputuloksen laatuun.